Tasa-arvo

Tasa-arvon pitäisi olla keskeinen arvo suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta toteutuuko se tänäpäivänä? Erityisesti kulttuuri- ja taidealalla, jossa monimuotoisuus, luovuus ja ilmaisunvapaus ovat keskiössä, tasa-arvon toteutuminen pitäisi olla kriittinen menestystekijä. Kulttuuri- ja taidealat nähdään usein edistyksellisenä, mutta tasa-arvon toteutumisessa on yhä haasteita – erityisesti sukupuolen, etnisen taustan, iän ja sosioekonomisen aseman näkökulmista.

Taide- ja kulttuurialalla sukupuolten välinen tasa-arvo on monin paikoin edistynyt, mutta esimerkiksi johtotehtävissä ja suurissa taideinstituutioissa miehet ovat edelleen yliedustettuina. Samalla naisvaltaisilla aloilla, kuten tanssissa ja yhteisötaiteessa, palkkataso ja työsuhteiden vakaus ovat usein heikompia. Myös freelancereiden asema on haavoittuva, ja epäsäännöllinen työ voi vaikeuttaa perhe-elämän ja työn yhteensovittamista.

Monimuotoisuuden näkökulmasta kulttuuriala tarjoaa mahdollisuuksia tuoda esiin eri taustoista tulevien ihmisten ääniä. Silti esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset taiteilijat kohtaavat usein esteitä rahoituksen saamisessa, verkostoitumisessa ja näkyvyyden saavuttamisessa. Tasa-arvoinen kulttuurikenttä edellyttää, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua ja tulla nähdyksi – ei vain yleisönä, vaan myös tekijöinä ja päättäjinä.

Tasa-arvon edistäminen kulttuurialalla vaatii rakenteellisia muutoksia: avoimia rekrytointikäytäntöjä, monimuotoisuutta tukevia apurahakriteerejä ja turvallisia tiloja, joissa jokainen voi ilmaista itseään vapaasti. Myös koulutuksella on tärkeä rooli: taideoppilaitosten on tunnistettava omat valtarakenteensa ja tarjottava tilaa erilaisille näkökulmille ja kokemuksille.

Tasa-arvo ei ole vain oikeudenmukaisuuskysymys – se on myös luovuuden ja uudistumisen edellytys sekä kilpailutekijä. Kun kulttuuriala heijastaa yhteiskunnan koko kirjoa, se puhuttelee laajempaa yleisöä ja rakentaa yhteistä ymmärrystä. Tasa-arvoinen työelämä kulttuurissa on askel kohti elinvoimaisempaa ja kestävämpää tulevaisuutta.

Tasa-arvo esiintyy yleensä myös arvona projektihakemuksissa ja tietysti on paljon projekteja, missä tasa-arvo tai sen edistäminen on projektin keskeisin tarkoitus. Projektihakemuksessa hakijan on siis otettava kantaa ja huomioitava tasa-arvoinen kohtelu tavalla tai toisella. Yleensä EU:n rahoitusohjelmissa puhutaan horisontaalisista periaatteista, missä tasa-arvo on sisäänkirjoitettuna prioriteettina. Hakemuksen kirjoittajan pitää myös pohtia, vaatiko jokin osa-alue projektissa positiivista syrjintää eli tietoisesti annetaan jollekin ominaisuudelle suosituimmuus asema. Esimerkiksi tietoisesti kohdistetaan toimenpiteitä maahanmuuttajataustaisille osallistujille tai erityisesti huomioidaan seniori-ihmiset. Tasa-arvon pitää siis näkyä projektihakemuksessa laajasti, niin sisällöissä, toimenpiteissä, työntekijä valinnoissa, kohderyhmissä kuin myös mukana olevissa sidosryhmissä. Tasa-arvo ei saa olla vain se pakollinen, kuollut, tyhjä arvo, vaan aidosti ja rehellisesti huomioitu osana hankkeen toteutusta. (Tässä osiossa on kysytty neuvoa copilotilta.)

Tarinoita projektimetsästä

Forum Animalia

Pirkka-pöllö, Onni-orava, Misa-majava ja Mitja-myyrä olivat yhteisesti päättäneet, että he tarvitsevat kokoontumispaikan. Heillä oli niin paljon yhteisiä asioita sovittavana, keskusteltavana ja pohdittavana, että tätä varten tarvittaisiin oma paikkansa. Paikan nimeksi oli jo alustavasti sovittu, Forum Animalia. Se kuulosti riittävän tärkeältä ja viralliselta ja kunnioitti kaikkia osapuolia tasa-puolisesti sekä tasa-arvoisesti. Nyt eläimet istuskelivat muinaisilla käräjäkivillä, lähellä joen rantaa ja ikiaisen perinteen mukaisesti Pirkka avasi kokoontumisen.

– Olen ajatellut tai pähkäillyt, niin kuin meillä pöllöillä on tapana, että Forum Animalia olisi hyvä sijaita turvallisessa ympäristössä, mistä olisi hyvä näköala kaikkialle metsään ja siksi ehdottaisin, Forum Animalian paikaksi suuren hongan latvustoa.

Mitja-myyrää jo pelkkä ajatus latvustosta sai voimaan huonosti ja hän kommentoi Pirkan ehdotusta.

– Jos kokoonnumme hongan latvustossa, niin paikalle ei pääse kuin sinä ja Onni. Katso nyt näitä tassuja! Nämä ovat lapiot ja näillä ei voi kiivetä.

Mitja-myyrän sanomista vahvisti Misa heilutellen omia räpylöitään.

– Ei näilläkään kiivetä, mutta uimiseen nämä sopivat. Minä ehdottaisin kokoontumispaikaksi uuden patoni suurta salonkia. Se on taatusti turvallinen, kun sisäänkäynti on veden alla.

– No, mutta kuinka minä sinne sukellan, hämmästeli Pirkka, ei näillä siivillä uida.

Myös Onni ja Mitja pohtivat pystyisivätkö he sukeltamaan. Seuraavaksi Mitja ehdotti oman tunneli-verkostonsa perimmäistä kammiota yhtä huonoin tuloksin, eikä myöskään Onni-oravan pesä sopinut kaikille. Ehdotetut paikat Forum Animalialle eivät olleet saavutettavia kaikille, mutta yksi paikka oli jäänyt huomioimatta, vaikka he kaikki olivat päässeet sinne ilman suurempia vaivoja ja se oli käräjäkivet, joilla he istuivat. Yhteisestä päätöksestä he sopivat, että Forum Animalia olisi tästä lähtien käräjäkivet. Sinne kaikilla olisi lähes yhtäpitkä matka ja siellä ei olisi ylipääsemättömiä esteitä kenellekään ja se kunnioitti kaikkien tarpeita tasa-puolisesti.

TEHTÄVÄ

Tarkastele projekti-ideaasi ja pohdi onko siinä asioita, missä pitäisi kiinnittää huomiota tasa-arvon toteutumiseen seuraavien tekijöiden kohdalla?

• Sukupuoli
• Ikä
• Sosioekonominen tausta
• Koulutus
• Seksuaalinen suuntautuminen
• Uskonto
• Ammatti
• Saavutettavuus