Projektin aikana

– Ensimmäinen päivä, uuden projektin aloitus: pohdiskeli Pekka. – Aina tämä on yhtä hankalaa. Mistä aloittaisin?

Projektin päätöspaperi oli aukinaisena näytöllä ja toisessa ikkunassa oli projektihakemus. – Teroittaisinko uudet lyijykynät ja laatisin A4-paperille miellekartan vai avaisinko budjetin ja laatisin itselleni excelin tuloja ja menoja varten: Pekka tuumaili samalla katsellen ikkunasta ulos keväiselle pellolle.

Tämä ei ollut Pekan ensimmäinen hanke, eikä varmasti viimeinen. Kokemusta hänellä oli pienen kyläyhteisön verran ja myös suunnitelmia, mutta kuitenkin aloittamisen vaikeus oli sitonut hänen kätensä. Projektin tavoitteet, toimenpiteet ja tuotokset pyörivät piirissä hänen levottomissa ajatuksissaan ja hän tunsi kuinka lähenevä stressi hiipi hänen selkänikamiaan pitkin kohti otsasuonia. Pekka tunsi itsensä nälkäiseksi sudeksi, joka kierteli saaliin ympärillä. Hän oli valmis tarttumaan kiinni saaliista, mutta kuitenkin jotain puuttui, että ajatukset muuttuisivat teoiksi.

– Huokaus, ja toinen huokaus: pulpahti Pekan suusta.

Hieman veltolla otteella hän tarttui hiireen ja klikkasi auki projektisuunnitelman. Hänen silmänsä liukuivat pitkin näyttöä etsien kohtaa hankkeen tiivistelmä. Vieritysjana rullasi oikean kohdan ja hänen lukiessaan ensimmäisiä sanoja, hän tunsi sisällään adrenaliiniräjähdyksen. Hiljalleen jäseniin virtaava itsevarmuus käynnisti vanhan hankeratsun. Nyt Pekka tietäisi mistä aloittaa! Hankeen tarve oli ilmeinen. Tavoitteet alkoivat muodostaa aikajanalle toimenpiteitä ja tuloksia. Näin tämä etenisi ja jos Pekasta riippuisi, niin myös tuloksia saataisiin aikaiseksi. Fantasioissaan hän eli jo hankkeen viime hetkiä, kuinka vaikutukset muodostivat kauniin kehän kohderyhmän ympärille ja mitä kaikkea tästä seuraisikaan.