Olet nyt oppaamme viimeisessä valikossa ja on aika tarttua niin sanotusti rahoitusohjelmaa sarvista ja vääntää se hakemus. Tämä on se viimeinen rutistus, mikä tarvitaan, että pääset hankkimaan omia ikimuistoisia kokemuksia projektien maailmasta. Nyt sinun vain pitää ottaa se ensimmäinen askel ja aloittaa oman hakemuksen vääntäminen, kirjoittaminen ja pusertaminen. Olemme helpottaneet sinun urakkaasi ja laatineet sinulle 10 askeleen ohjelman, minkä avulla voit laatia oman hakemuksen. 10 askelta => hakemus -ohjelmamme on jaettu kolmeen vaiheeseen
- Ideointivaihe
- Suunnitteluvaihe
- Hakemusvaihe
Jokainen vaihe sisältää 3-4 askelta, joiden avulla etenet loogisesti kohti valmista hakemusta. Jokaisen askeleen lopussa on TEHTÄVÄ-osio, mihin olemme laatineet sinulle check-listan. Jos saat ruksitettua listan positiivisilla merkeillä, niin olet valmis etenemään seuraavaan vaiheeseen tai ottamaan seuraavan askeleen. Toivotamme sinulle hyvää matkaa projektien maailmaan ja ehkä tapaamme eräänä päivänä jossain suuressa metsässä Onnin, Misan, Pirkan ja Mitjan seurassa.
Tarinoita projektimetsästä
Kymmenen askelta
Metsäaukiolle oli kokoontunut neljän eläimen joukko. Paikalla olivat Onni, Mitja, Misa ja Pirkka. He näyttivät hyvin vakavilta ja heillä oli selvästi käynnissä tärkeä keskustelu. Pirkka-pöllö johti puhetta.
– Hyvät ystävät, olen tullut siihen tulokseen, että kaikki maailman tärkeät asiat ovat korkeintaan 10 askeleen päässä, Pirkka järkeili, ja jos ne ovat kauempana, niin eivät ole tärkeitä.

Voiko tuo muka pitää paikkansa, epäili Misa-majava, onhan se nyt päivänselvää, että esimerkiksi joen toiselle puolelle on pidempi matka?
Mitja-myyrä ja Onni-orava nyökyttelivät hyväksyvästi Misan argumentille, mutta Pirkka-pöllö pyöritti päätään ympäri, puolusti väitettä ystävilleen ja viittasi heitä seuraamaan itseään matkalle joen toiselle puolen.
– Katsokaapas ystäväni, niin kerron teille, kuinka pääsemme sinne kymmeneellä askeleella. Ensiksi saamme idean lähteä joen toiselle puolen ja otamme ensimmäisen askeleen, kas näin. Toiseksi päätän kertoa ideasta ystävilleni eli teille ja näin olemme jo kulkeneet kaksi askelta. Kolmannella askeleella katselen karttaa ja piirrän siihen viivan kuvailemaan matkaamme perille ja neljännellä askeleella alamme unelmoida, mitä kaikkea perillä odottaa. Viidennellä askeleella olemme puolivälissä matkaa, huomaatteko, ja suunnittelemme loppumatkan vaiheita. Kuudes askel vie meidät näköetäisyydelle tavoitteesta, meidän tulee nälkä ja pidämme evästauon, eikö? Seitsemäs askel vie meidät yhden askeleen lähemmäksi tavoitetta ja alamme tuntea matkan jaloissamme. Kahdeksas askel on vaikein, koska silloin ei enää ole mitään järkeä kääntyä takaisin, mutta edessä on vielä kuitenkin kaksi askelta. Yhdeksännellä askeleella olemme melkein perillä ja kymmenes askel vie meidät perille, kas näin. Kymmenen askelta ja olemme perillä joen toisella puolen.
Mitja, Onni ja Misa katselivat hämmästyneinä Pirkkaa joen vastarannan töyräällä. He olivat kulkeneet pitkän matkan ottamalla vain 10 askelta. Kuinka Pirkka teki sen taas? Mahdoton muuttui mahdolliseksi ja he pääsivät kuin huomaamatta kymmenellä askeleella joen toiselle puolen. No, ehkä siinä kului muutama ylimääräinenkin askel, mutta kukaan ei kuitenkaan kiistänyt Pirkan uusinta teoriaa 10:stä askeleesta jokaiseen paikkaan.


