Jokaisella projektilla on oma historiansa, joskus jopa esihistoriansa. Tapahtumia voidaan johtaa menneisyyteen, mutta aina ei tarvitse mennä muinaiseen Rooman asti, jotta asioiden synty voidaan ymmärtää. Johdanto luvun alla puhuimme tarkoituksesta, joka on projektin taustalla. Projektin aikana voi olla hyvä aina välillä palauttaa tämä mieleensä, etenkin kun tarkistetaan suuntaa, mihin projekti on kehittymässä. Muistatko vielä kuinka 1970-luvun TV-mainoksessa pohdittiin “ennen kuin” -hetkeä seuraavasti:
Uudesta kasvisrasvasta oli tullut uusi normaali ja perheen nuorisolla ei enää ollut käsitystä tapahtuneeseen muutokseen johtaneesta tilanteesta. Floora oli valmistajansa menestystuote, mutta omalla tavallaan myös vastaus suomalaisten runsaaseen eläinpohjaisten rasvojen käyttöön ja siitä johtuneisiin sydän- ja verisuonitautien korkeisiin lukuihin. Toki kasvisrasvat olivat tulleet jo käyttöön 1950-luvulla, mutta vasta Flooran vahva brändi teki kasvisrasvoista uskottavan vaihtoehdon. Floora oli oman aikansa menestysprojekti. Vaikutukset olivat ilmeiset ja vaikuttavuutta on riittänyt aina tähän päivään asti.
Tarpeen lisäksi projektin syntyä ennakoi usein sopivien kumppanien kartoitus. Kun kerta puhumme rahoitusmarkkinoista, niin voisimme jatkaa visualisointia vielä pidemmälle ja jatkaa historiallista aikamatkaamme muinaiselle kirkonmäen markkinoille.
Kirkonmäen markkinoilla
Kirkonmäen markkinoilla olivat kaikki kynnölle kykenevät kyläläiset sekä lukuisa joukko kauppiaita. Kaikki olivat pukeutuneet parhaimpiinsa, sillä tarkoitus oli tehdä vaikutus. Muutamilla olivat hieman pidemmälle menevät aikeet ja he silmäilivät sopivia kumppaneita. Joku oli kovan työmiehen/naisen(yliviivaa tarpeeton) maineessa ja toisella oli suurempi kukkaro. Joku oli taitava käsityöläinen ja toinen oli hyvän näköinen. Ja joku oli luonnoltaan vilkas tai rauhallinen ja toinen taas roteva luinen. Kuinka löytäisinkään sopivan kumppanin, pohdiskeli useampikin paikalle saapunut. Myös sopivan projektikumppanin löytäminen on toisinaan vaikeaa ja kuten tiedätte, kaikkien kanssa suhde ei toimi.
Projektiympyröissä sopivan kumppanin löytymiseen liittyy aina tietynlaista ihastumista. Kumppanilla on jotain, mitä haluamme, tarvitsemme tai mistä hyödymme yhteistyössä. Joskus alkuihastuksen jälkeen tulee arkirealismi ja karvas pettymys. Projektin onnistumisen kannalta kumppanin tai kumppanien valinta on siis tärkeä osa, mikä vaikuttaa koko projektin ajan. Erona kirkonmäen naimamarkkinoihin on tietysti se, että yhteistyösopimukset ja projektit ovat määräaikaisia, kun taas maatalousyhteiskunnassa kihlaus- ja avioliitto oli elinikäinen sopimus, mistä oli oli vaikea irtautua. Kumppaniin liittyy kuitenkin aina sitoutuminen. Yhteistyön täytyy toimia ja kummallakin on omat vastuut ja tehtävät. Pitää olla luottamusta sekä molemminpuolista kunnioitusta ja tarvitaan hyvää vuorovaikutusta.
Ennen projektin alkua päätetään myös rahoittajasta: mistä haetaan projektirahoitus. Yhteinen projektirahoitus on kuin kihlaus ja se sitoo kaiken muun ohella kumppanit yhteen ja yhteistyöhön. Välillä rahoitus toimii myös hyvänä vipuvartena, jotta kumppanilla säilyy motivaatio yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Sopivan rahoittajan löytämistä säätelevät rahoittajan omat vaatimukset, ohjeet ja periaatteet – kenelle rahoittaja myöntää rahoitusta ja minkälaisten projektien rahoittamiseen. Tämä täytyy tietysti jo huomioida kumppanin hakuvaiheessa.
Seuraavaksi käymme läpi projektin tarpeen määrittelyä, projektin tavoitteita, projektin suunnittelemista, rahoitusmuotoja sekä rahoitushakemusta.
Tarinoita projektimetsästä
Soitimella Projektimetsässä
Onni-oravalla oli outo tunne. Hänen tupsukorviensa välissä humisi ja häntä heilui aivan omaan tahtiinsa. Takana oli pitkä talvi ja talvivarastot olivat lähes tyhjät. Auringon lämpö lämmitti ja kaikkialla tuntui tapahtuvan jotain uutta ja tuoretta. Lehtipuiden silmut kasvoivat silmissä ja tuoreen ruohon tuoksu huumasi Onnin. Hän halusi jotain. Hänellä oli suunnitelma, mutta hän halusi löytää kaverin, kenen kanssa voisi toteuttaa suunnitelmansa.
Onni-oravan päässä surisi ja hän liikkui levottomasti. Muutaman tassun mitan kerrallaan ja sitten päätään hermostuneesti kääntäen. Onni pohdiskeli vaihtoehtoja. Hyvä kaveri, voisi olla orava. Olisi yhtä nopea kuin minä, pohti Onni-orava. Toisaalta harkintakyvystäkin olisi hyötyä, joten Pirkka-pöllö sopisi hyvin kaveriksi, järkeili Onni. Ehkä kaipaisin kaveriksi työmyyrää, joten ei Mitja-myyräkään hullumpi olisi, päätteli Onni. Mutta toisaalta ei uimataidostakaan olisi haittaa, järkeili Onni ja päätti kysyä mukaan rakentajamestaria, Misa-majavaa. Tähän projektiin tarvitaan hyvä kaveri!
Tehtävä
Mitä osaamista tarvitset projektissasi ja keneltä kumppanilta sitä löytyisi? Tee lista unelmiesi projektipartnereista!
Projektia ennen
Projektin tarpeen määrittely
Projektin tavoitteet
Projektin suunnitteleminen
Rahoitushakemus
Rahoitus
