– Kulttuurinen rikkaus vai haaste kulttuurille?
Kulttuurinen moninaisuus tarkoittaa eri kulttuuritaustoista tulevien ihmisten rinnakkaiseloa samassa yhteiskunnassa. Tänä päivänä rinnakkaiselo on monesti todellisuutta, mutta ei itsestään selvää. Selkeimmin kulttuurinen moninaisuus ilmenee kielissä, tavoissa, uskonnoissa, arvoissa ja elämäntavoissa. Globalisaation, muuttoliikkeen ja kansainvälisen vuorovaikutuksen myötä kulttuurinen moninaisuus on lisääntynyt merkittävästi myös Suomessa. Tämä kehitys on tuonut mukanaan sekä mahdollisuuksia että haasteita.
Kulttuurinen moninaisuus on rikastuttanut yhteiskuntaa monin tavoin. Se on laajentanut näkökulmia, lisännyt luovuutta ja edistänyt innovaatioita. Esimerkiksi työelämässä monikulttuuriset tiimit voivat tuottaa monipuolisempia ratkaisuja ja palvella kansainvälisiä asiakkaita tehokkaammin. Kulttuurien välinen vuorovaikutus voi myös lisätä suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä erilaisuutta kohtaan. Ruoka, musiikki, taide ja juhlat ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, miten kulttuurinen moninaisuus rikastuttaa arkea.
Toisaalta kulttuurinen moninaisuus voi aiheuttaa myös jännitteitä. Kielimuuri, erilaiset arvot ja tavat voivat johtaa väärinymmärryksiin ja syrjintään. Yhteiskunnan koheesio voi heikentyä, jos eri ryhmät eivät koe kuuluvansa samaan yhteisöön. Siksi on tärkeää panostaa vuoropuheluun, koulutukseen ja yhdenvertaisuuteen. Kulttuurien välinen ymmärrys ei synny itsestään, vaan se vaatii aktiivista työtä ja avoimuutta.
Koulutusjärjestelmällä, medialla ja taide- ja kulttuuriprojekteilla on keskeinen rooli kulttuurisen moninaisuuden edistämisessä. Helsingissä järjestettävä Maailma kylässä -festivaali on hyvä esimerkki tapahtumasta, jossa eri kulttuurit kohtaavat musiikin, ruoan ja työpajojen kautta. Samoin monissa kunnissa toteutetaan yhteisötaideprojekteja, joissa maahanmuuttajataustaiset ja kantaväestön taiteilijat työskentelevät yhdessä.Kouluissa voidaan opettaa kulttuurien historiaa ja merkitystä, ja media voi tarjota monipuolisia näkökulmia eri ryhmien kokemuksista. Myös yksilöillä on vastuu: avoin mieli, halu oppia uutta ja kunnioitus toisia kohtaan ovat avaimia toimivaan monikulttuuriseen yhteiskuntaan.
Kulttuurinen moninaisuus on kuitenkin ennen kaikkea mahdollisuus. Se haastaa meitä tarkastelemaan omia ennakkoluulojamme ja laajentamaan maailmankuvaamme. Kun moninaisuutta arvostetaan ja siihen suhtaudutaan rakentavasti. Kulttuurinen moninaisuus voi olla voimavara, joka vahvistaa yhteiskuntaa ja rikastuttaa elämäämme. (Tässä osiossa on käytetty Copilot-ohjelmaa)
Monokromaattinen Suomi
Lapsuuteni Suomi oli yksivärinen. En tarkoita, että Suomi olisi ollut tylsä tai joka suhteessa samanlainen, mutta yhteiskunnan eri osa-alueet olivat vahvasti jakautuneet vuoden 1918 sodan juoksuhautoihin. Punaisen Suomen ja valkoisen Suomen jälkeläisillä oli omat kaupat, pankit, sanomalehdet, kulttuurilaitokset, urheiluseurat ja kansalaisjärjestöt. Polarisaatio porvarien ja duunarien välillä oli vielä vahvaa.
Yrittäjäperheen lapsena vanhempani eivät katsoneet hyvällä, jos kävin karkkiostoksilla E-liikkeessä. Toisaalta tiedän, että parhaan ystäväni ei annettu liittyä partioon ja vielä 1980-luvulla monissa kodeissa MTV:n uutisia vieroksuttiin, niiden porvarillisen taustan vuoksi.
Suomalaista 1970-luvun moninaisuutta edustivat lisäksi monella alueella vahvat kirkolliset herätysliikkeet. Etnisiä vähemmistöjä olivat lähinnä rantaruottalaiset, saamelaiset ja romaanit. Suomenkielen murteita puhuttiin yleisesti ja tunnistettavasti, alueelliset kulttuurit olivat vahvoja ja erot maaseudun ja kaupunkien välillä olivat jyrkkiä. TV:ssä oli kaksi kanavaa (paitsi, että Helsingin “kermaperseillä” oli Helsinki-TV) ja lähetykset olivat pääosin mustavalkoisia ja kaupallisia radiokanavia ei ollut. Elimme niin sanotusti yhtenäiskulttuurin aikaa kaikista eroista huolimatta. Suomi oli suomalainen ja vieraita kulttuureita ja ulkomaalaisia lähdettiin katsomaan ulkomaille, lähinnä sinne myyttiseen etelään.
Helsingin ulkopuolella turistit olivat harvinaisia ja erilaisen ihopigmentin omaavia ihmisiä näki heinäkuussa artistivieraina Pori-jazzeilla. Toki, saksalaisia kävi Lapissa, katselemassa isoisiensä Lapin sodan hautoja ja sakemannit myös kuulemma varastivat hotelleista kaiken irtilähtevän. Ruotsalaisia risteilyvieraita näkyi vaihtelevasti satamakaupungeissa ja myös Ruotsiin siirtolaisiksi 1960-luvulla lähteneet vierailivat Suomessa ja ajelivat upouusilla volvoillaan ärsyttämässä maaseudun rauhaa.
Myös silloin tällöin kesäaikaan kaukaa Amerikasta saapui amerikanserkkuja hämmästelemään suomalaisten köyhyyttä ja he jakelivat dollarin seteleitä kaukaisille sukulaisille tuliaisiksi. Ja silloin tällöin Suomessa vieraili ystävällismielisiä lähetystöjä ja ryhmiä suuresta itäisestä naapurista, Neuvostoliitosta. He tulivat rauha mielessä vahvistamaan ystävyyttä ja yhteistyötä ja ostamaan sukkuhousuja.
1970-luvun Suomessa kulttuurinen moninaisuus näkyi TV:n välityksellä ja silloinkin useimmiten mustavalkoisena. Afrikan tähti -peli oli aikamme tosi-TV kuvaus Afrikan vaaroista ja seikkailuista ja lähi-itä oli öljysheikkejä ja autiomaata sekä kameleita.
Oli meillä yksi työperäinen (tuli Suomeen rakkauden perässä) maahanmuuttajakin. Hän oli Neil Hardwick, Englannista ja hän yritti opettaa suomalaisille englantia. Seuraava maahanmuuttaja, manchesteriläinen Malcolm Campbell, taiteilijanimeltään Paul Oxley saapui vuonna 1979 ja hän toimi aikansa (1981-82) suosituimman pop-yhtyeen, Paul Oxley’s Unit solistina.
(Disclaimer: Project Opuksen tekijät vetäytyvät kaikesta vastuusta tämän osion osalta. Tämä oli asenteellinen ja tekohauska aikalaiskuvaus 1970-luvun Suomesta ja moninaisuudesta.)
Nykyään Suomi on yhä monimuotoisempi yhteiskunta, missä eri kulttuurit ja kulttuuritaustaiset ihmiset kohtaavat arjessa, opiskelumaailmassa, työelämässä sekä taidemaailmassa. Maahanmuuton, kansainvälisten vaihto-ohjelmien sekä globalisaation myötä, Suomeen on muodostunut etnisiä ryhmiä ja yhteisöjä, missä puhutaan kymmeniä eri kieliä ja eletään monenlaisten uskonnollisten tai maallisten perinteiden mukaisesti tai vailla mitään perinteitä ja luoden uusia alakulttuureita. Tämä moninaisuus näkyy laajasti tämän päivän yhteiskunnassa: ruokakulttuureissa, pukeutumisessa, musiikissa, juhlapäivissä ja taiteellisessa ilmaisussa.
Kulttuurinen moninaisuus tuo mukanaan mahdollisuuksia oppia uutta ja kehittää yhteiskuntaa avoimemmaksi ja luovemmaksi, mutta samalla se haastaa suomalaisia pohtimaan omaa identiteettiään ja suhtautumistaan erilaisuuteen. On tärkeää, että yhteiskunta tukee vuoropuhelua ja yhdenvertaisuutta, jotta kaikki voivat tuntea kuuluvansa mukaan. Taide- ja kulttuurialat toimivat usein siltana eri ryhmien välillä ja erityisesti monikulttuuriset projektit, voivat lisätä ymmärrystä ja rakentaa yhteisöllisyyttä. Kulttuurinen moninaisuus on voimavara, luovuuden lähde ja innovaatioiden innostaja, mikä rikastuttaa koko yhteiskuntaa.
Vuosien 2021-2023 aikana Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ja Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) yhteistyössä Agenda 2030 ohjelman 17 tavoitetta tiivistettiin 9:n Kulttuurisen moninaisuuden ja kestävän kehityksen dialogikorttiin. Tämä työkalu on tilattavissa Taike:sta ja on suureksi avuksi hankesuunnittelussa, kun määritellään kuinka kulttuurinen moninaisuus tai kestävä kehitys näkyvät hankkeessa. Alla on lueteltu mukaan valitut 9 tavoitetta. Jokaisen tavoitteen alla on viisi teemaa, joihin huomiota kiinnittämällä, voidaan parantaa nykyistä tilannetta. Lisäksi löytyy luettelo apusanoista ja vinkkejä, joita voi hyödyntää hakemustekstin kirjoittamisessa. Voit myös järjestää oman työpajan, missä syvennät lueteltujen tavoitteiden saavuttamista omassa projektissasi.
Kulttuurisen moninaisuuden ja kestävän kehityksen tavoitteet
- Ei köyhyyttä
- Rekrytointisyrjintä
- Oman taustan vaikutus
- Järjestelmän ymmärtäminen
- Kielitaidon puute
- Osaamisen tunnistaminen
Kiintiöt-tiedotuskanavat-kohtaamispaikat-rekrytointikriteerit-yhteisöllisyys-esteettömyys-syrjäytyminen-yhteiskunnalliset asenteet-juurisyyt-eriarvoisuus-pahoinvointi-positiivinen erityiskohtelu-koulutus-saavutettavuus-kansalaispalkka-yhdenvertaisuuskoulutus-monikielisyys-tukiverkostot-lähtökohdat-kuulumisen kokemus-selkokieli-osallisuus-alueelliset erot-hyväksynnän kokemus
- Eriarvoisuuden vähentäminen
Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä.
- Vanhentuneet normit
- Sosioekonomiset erot
- Positiivisen erityiskohtelun puute
- Kotouttamiseen ei panosteta riittävästi
- Rakenteellinen syrjintä
Integraatio-byrokratia-yhdenvertaisuussuunnitelma-positiivinen erityiskohtelu-toiseus-normikriittisyys-päätöksenteko-inklusiivisuus-asenteet-ennakkoluulot-anonyymirekrytointi-etuoikeuksien tunnistaminen-rakenteet-kielitietoisuus-palkkatasaarvo-tasaarvo-yhdenvertaisuus-luottamus-antirasismi-kuulumisen tunne-yksilöidyt kokoontumisprosessit-osallisuus-saavutettavuus-representaatio-osaamisen tunnistaminen
- Terveyttä ja hyvinvointia
- Kyky tunnistaa terveysongelmia
- Työ- ja asumisolosuhteet
- Tabut: häpeä ja pelot
- Mielenterveysongelmat
- Terveydenhuollon epätasa-arvoisuus
Normit-asenteet-toimettomuus-rodullistaminen-kielitaito-eristäytyminen-tulkkipalvelut-oman kulttuurin merkitys-neuvonta-omaehtoisuus-saavutettavuus-henkilöstön koulutus-kuplat-luottamus-ennakkoluulot-kuulumisen tunne-dialogi-yksinäisyys-kielitietoisuus-palveluiden resurssit
- Kestävät kaupungit ja yhteisöt
- Osattomuus
- Moninaisuuden näkyminen
- Kuplat: dialogin puute
- Alueellinen eriytyminen
- Asuntopolitiikka ja kaupunkisuunnittelu
Inklusiivisuus-kulttuuriperintö-kansalaisaktiivisuus-kasautuva pahoinvointi-resurssit-yhteisöllisyys-yhteiskunnallinen aktiivisuus-lähiöiden kehittäminen-järjestöt-monikielisyys-liikenneratkaisut-palvelujen yhdenvertaisuus-yhteistyö-esteettömyys-tiedotus ja viestintä-vähemmistöjen näkyminen-lähiluonto-asuntomarkkinat-kaupunkistrategiat-positiivinen erityiskohtelu-neuvonta-turvallisemmat tilat-ekologinen kestävyys-eri ryhmien näkyminen
- Hyvä koulutus
- Koulujen resurssit
- Ennakkoluulot ja stereotypiat
- Perheen vähäinen tuki
- Aukot opettajien koulutuksessa
- Roolimallien puute
Rasismi-representaatio-kouluterveydenhuolto-haasteiden tunnistaminen-kiintiöt-oppilaanohjaus-perheiden osallisuus-alueellinen eriytyminen-inkluusio-opetussisällöt-koulupudokkuus-oman äidinkielen opetus-tukiverkot-kiusaaminen-kohdennettu viestintä-moninaisuuden näkyminen-harrastukset-erityinen tuki-saavutettavuus-positiivinen erityiskohtelu-kielitaito-monikielisyys-kuulumisen kokemus-vahvuuksien löytäminen
- Ilmastotekoja
- Yhteistoiminnan ongelmat
- Globaali epätasa-arvo
- Jatkuvan kasvun pakko
- Ihmiskeskeinen luontosuhde
- Kulutusyhteiskunta
Kohtuutalous-globaali myötätunto-kokoontumisvapaus-pienempi energiantuotanto-demokratia-elämysten kuluttaminen-yhteistyöstä kieltäytyminen-alkuperäiskansojen kunnioittaminen-sabotaasi-materian vähentäminen-varojen uusjako-kasviperäinen ravinto-lähiruoka-elämän pyhyys-veden säästäminen-kansalaistottelemattomuus-uusiokäyttö-pienempi energiankulutus-aineeton kulttuuriperintö-laatu ennen määrää-kierrätys-kestävä liikenne-tutkitun tiedon jakaminen-(paikallinen/globaali) oikeudenmukaisuus
- Sukupuolten tasa-arvo
- Vanhentunut ymmärrys sukupuolista
- Konfliktit sukupuolikäsityksissä
- Näkymätön epätasa-arvo
- Sukupuoliroolien jäykkyys
- Epätasa-arvoa ylläpitävät käsitykset
Representaatio-eriytynyt työelämä-vastakkainasettelu-itsemääräämisoikeus-sanasto-kodin kulttuuri-ihmisoikeuskasvatus-sukupuolten moninaisuus-asenteet-tiedon puute-palkaton ja piilotyö-sukupuolisensitiivisyys-stereotypiat-ennakkoluulot-turvallisemmat tilat-marginalisoituminen-väkivalta-palkkatasaarvo-sukupolvien kuilu-toksinen maskuliinisuus/feminismi-identiteetti-perhesuunnittelu-sateenkaariperheet-työelämän konservatiivisuus
- Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto
- Moninaisuus usein esillä negatiivisesti
- Moniäänisyys puuttuu päätöksenteossa
- Väärätieto ja oletukset
- Näennäinen moninaisuus
- Oikeuksien ja velvollisuuksien tuntemus
Tokenismi-kuunteleminen-vanhentuneet normit-Suomen tarkastelu kriittisesti-empatia-avoin dialogi-rakenteellinen väkivalta-etuoikeuksien tunnistaminen-ääriliikkeet-demokratiakasvatus-kommunikaatiotaidot-kulttuurien kohtaaminen-yhteisöllisyys-moninaisuuspesu-valeuutiset ja vihapuhe-muutokseen sopeutuminen-inklusiivisuus-maailmankansalaisuus-kansalaisvaikuttaminen-luottamus viranomaisiin-valtarakenteet-mediakasvatus-positiivinen erityiskohtelu-päätöksenteon läpinäkyvyys
- Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
- Rasismi ja syrjintä
- Moninaisuutta ei arvosteta
- Tiukat kielitaitovaatimukset
- Osaamista ja tutkintoa ei tunnisteta
- Työ- ja oleskeluluvat
Kiintiöt-rakenteet-kansainvälisyys-kulttuurien osaaminen-byrokratia-yritysrahoitus-pakkoyrittäjyys-sukupuolittunut työelämä-asenteet-saavutettavuus-täydennyskoulutus-anonyymirekrytointi-kielitaito-monikielisyys-ennakkoluulot-työharjoittelut ja –kokeilut-representaatio-normien purku-verkostoituminen
Tarinoita projektimetsästä
Samanlaisia, vaikka erilaisia
Misa-majavan mieltä oli jo pitkään painanut hankala kysymys ja nyt hän oli matkalla Pirkka-pöllön luokse saamaan vastauksen. Pirkka odotti oman pesäpuunsa juurella Misaa, suuria pöllön silmiään verkkaisesti vuoronperään availlen. Ystävykset tervehtivät toisiaan ja sitten Pirkka otti pöllömäisen asiantuntija asennon kuunnellakseen Misan kysymystä.
– Niin, Pirkka sinähän olet pöllö, eikö, Misa ikäänkuin varmisteli ystävänsä olomuotoa.
– Kyllä, totesi Pirkka, ihan munasta alkaen olen ollut pöllö. Misa keräsi rohkeutta seuraavaan kysymykseensä ja nosteli jalkojaan ylös vuoronperään ja sitten jatkoi. – No, entä sitten helmipöllö, hiiripöllö, lapinpöllö, lehtopöllö, sarvipöllö, suopöllö, tunturipöllö, varpuspöllö, viirupöllö, minervapöllön, tornipöllön ja kyläpöllö, ovatko nekin pöllöjä, vaikka ovat erinäköisiä kuin sinä? Pirkka kohotti kulmahöyheniään ja rykäisi.
– Kyllä kaikki pöllöt ovat pöllöjä, vaikka näyttävät hieman erilaiselta tai asuvat erilaisissa asumuksissa tai viihtyvät eri alueilla ja syövät erilaista ruokaa, niin kaikki ovat kuitenkin pöllöjä.
– Erilaiset voivat siis kuitenkin olla samanlaisia, jatkoi Misa.
– Kyllä, mutta on meillä yhteistäkin. Suurimmaksi osaksi olemme yöeläimiä ja se tekee meistä pöllöjä, mutta muutamat pöllöt lentävät myös päivällä kuten hiiripöllö ja minervapöllö. Minerva onkin melko uusi ja harvinainen tulokas täällä ja aluksi vähän aiheutti hieman kysymyksiä muiden pöllöjen keskuudessa, kun Minerva metsästi myös päivällä. Mutta kyllä tänne metsään mahtuu myös päiväpöllöjä.
Misa nyökytteli tyytyväisenä saamaansa vastaukseen ja lähti lönkyttelemään kohti kotipatoansa, missä hänellä oli vielä rakennusprojekti pahasti kesken.
TEHTÄVÄ
