Projektin suunnitteleminen

Jos haluat aloittaa oman projektihakemuksesi ideoimisen nyt, niin siirry suoraan välilehdelle 10 askelta hakemukseen.

Projektin suunnitteleminen alkaa hyvästä ideasta, ammattialalta nousseesta tarpeesta tai toisinaan kaiken takana on vain suuri sattuma. Projektisuunnitelma on kuitenkin rahoittajan vaatima dokumentti, joka antaa oikeutuksen projektille. Suunnitelman avulla määrittelemme aikataulun, tavoitteet, toimenpiteet sekä budjetin. Peruskysymyksiin mitä, missä, milloin ja miksi vastaamalla pääsee jo hyvään alkuun. Tänä päivänä monet kolmannen ja julkisen sektorin toiminnot pyörivät projektirahoituksella, ja siksi hyvän ja oikeanlaisen projektisuunnitelman laatiminen on lähes eksistentiaalinen kysymys. Kulttuuri- ja taidealojen mesenaatit ovat muuttuneet harmaahiuksista kulttuurin suosijoista kasvottomiksi säätiöiksi, rahastoiksi tai Euroopan Unionin luomiksi rahoitusohjelmiksi. Jos ennen muinoin mesenaatin miellyttäminen ja vakuuttaminen olivat onnistuneen taideprojektin avain osaamista, niin nykyään tarvitaan muutakin kuin vain hyvää supliikkia ja seurapiiritaitoja. Rahoitusohjelmien vaatimusten ja kriteerien tuntemus helpottavat menestyksekkään suunnitelman kirjoittamista. Harjoittelemalla tulee mestariksi ja ensimmäisestä hylkäävästä päätöksestä ei pidä masentua.

Hyvä projekti-idea on kuin Lapin erämailla vaskoolin pohjalle jäänyt kultahippu. Sitä on mukava pyöritellä sormien välissä, tunnustella sen pintaa hampailla ja lopulta asetella se vaakaan punnittavaksi. Hyvän idean arvo on painonsa verran kultaa, sillä parhaassa tapauksessa sen työllistävä vaikutus tuo hyvinvointia monien ihmisten elämään useiksi vuosiksi. Tämän päälle tulevat tietysti muut välittömät vaikutukset ja pidemmälle aika välille jakautuva vaikuttavuus.

Idean kehittämiseen kannattaa siis käyttää aikaa ja voimavaroja, vaikka toisaalta joskus idea saattaa syntyä tyhjästä. Omena putoaa päähän kuin Newtonille ja siitä syntyy ajatus painovoimasta. Onnellisten sattumien osuutta on turha vähätellä. Otolliset olosuhteet ja oikeiden ihmisten kokoontuminen luo mahdollisuuden tuotteliaalle vuorovaikutukselle. Sattumaa voi manipuloida. Mikään ei synny täysin tyhjästä, vaan yleensä taustalla on vuosien kokemus, suuri määrä kerättyä tietoa ja ennen kaikkea avoin mieli ja positiivinen asenne.

Ideointitekniikoita

Ideointi lähtee liikkeelle usein irrallisista ja hajanaisista ajatuksista. Silloin olisi hyvä olla muistivihko lähellä ja kirjoittaa näitä ajatuksia ylös. Nykyaikana vihko korjaantuu digitaalisilla alustoilla, jonne tallennetaan jollain tekniikalla ajatushippuja. Näitä hippuja yhdistelemällä saattaa myöhemmin syntyä toteuttamiskelkpoinen projekti-idea. Yleensä parhaat projekti-ideat vaativat vuorovaikutusta muiden suunnittelussa mukana olevien ihmisten kanssa. Parhaimmillaan projektin ideointi on kuin onnistuneet nyyttikestit. Alkujaan tyhjä pöytä täyttyy eri ihmisten tuomista herkuista, mistä muodostuu kaikkien iloksi juhlaillallinen.

Tarinoita projektimetsästä

Mitja-myyrän suunnitelmat

Mitja-myyrä käänteli käpälissään suunnitelmaa, joka näytti samalta, katsoi sitä mistä suunnasta tahansa. Suunnitelma oli tunnelikartta, minkä Mitja oli piirtänyt tuohen palaselle. Ensiksi hän oli piirtänyt yhden suoran viivan. Se oli runkolinja, joka kulki metsän halki. Sitten Mitja oli piirtänyt siihen muutaman sivuhaaran, joista lähti edelleen haarautuvia tunneleita kaikkiin ilmansuuntiin loputtomasti. Koko pieni tuohen palanen oli täynnä erilaisia viivoja, joista oli mahdotonta saada selvää, mihin ne oikein johtivat.

Mitjan mielen täytti klaustrofobinen ahdistus, mikä oli vakava ahtaissa tunneleissa liikkuvalle myyrälle. Suunnittelun piti auttaa häntä hahmottamaan todellisuutta ja helpottamaan hänen työskentelyään maan alla, mutta nyt tuntui aivan päinvastaiselta. Jos hän tämän suunnitelman avulla aloittaisi kaivuu-urakkansa, niin hän ei löytäisi ikinä ulos maanalaisesta labyrintistaan. Sitten Mitja-myyrän mielen täyttivät Pirkka-pöllön sanat, kun Mitja oli kertonut aikeistaan laatia suunnitelman tunneleiden kaivamista varten. Pirkka oli kehottanut häntä jättämään turhat rönsyt pois. – Turhat rönsyt, toisteli Mitja mietteissään. – Eihän hänellä mitään rönsyjä ole! Vai onko sittenkin, Mitja pohdiskeli ja käänteli hermostuksissaan tuohen palasta. – Ehkä, Pirkka tarkoittikin jotain muuta, kuten turhia tunneleita, sivutunneleita, vaikka eihän mitään turhia tunneleita olekaan vai onko, sanoi Mitja puoliääneen ja nosti rusottavan kuononsa suunnitelmastaan. Sitten Mitja tarttui suunnitelmaan, käänsi sen ympäri ja alkoi poistamaan turhia rönsyjä Pirkan ohjeiden mukaisesti. – Jätetään vaan tämä runkolinja ja siihen pari haaraketta, päätti Mitja painokkaasti. – Kyllä siinä on yhdelle myyrälle tarpeeksi, kaivamista!

Tehtävä

Piirrä itsellesi ideakartta! Tee ensiksi yksi runkolinja keskeisimmästä ajatuksesta ja lisää siihen muutama sivuhaarake, mutta varo turhia rönsyjä!